Tää kansa ulkokullattu
Sun haudallasi itki;
Sen päälle kylvi kukkia
Ja ohdakkeet pois kitki.
Se nosti kiven kaunihin
Sun hautakummullesi
Ja hurskaat virret veisaten
Se kätösensä pesi.
Mut eläessäs ahkeraan
Sait veistää nälissäsi,
Sait sairastaa ja kuollakin --
Ei auta kansas käsi.
Tää hetken kansa tuhlaten
Jos hylkii parhaitansa,
Sen hengen viljat halla vie
Ja mierost' elää kansa.
Se muilta aina lainaten
Ei muille mitään maksa;
Ei miehen varren mitallen
Se koskaan nousta jaksa.
13/4 1889