SINUN ME.

Kaikk' ihmisesi, Herra, me

Sun pappikuntas olemme,

Luo meihin valkeutta.

Totuuden tulkit meistä tee,

Ett' ilki vääryys pakenee

Sun valtaas, oikeutta.

Tee meistä uhripappeja,

Ett elämämme altisna

Ain' ois Sun tahdollesi;

Niin vakauta mielemme,

Ett' ois myös altis henkemme,

Kun vaatii totuutesi.

Sun aatelisi, Herra, me

Sun sotaväkes olemme,

Tee meistä urhokkaita!

Tee kestäviksi jalossa

Sun ihmiskuntas sodassa,

Kun hyvyys valtaa maita.

Me lapset suuren kuninkaan,

Jumalan kaikkivaltiaan,

Ei sovi halpuus meille.

Kun muistamme Sun, Isämme,

Niin totuus valtaa veremme

Ja viittaa käskyis teille.

Ken sukuas on korkeaa,

Hän tahtoasi rakastaa

Ja pyrkii pyhyytehen.

Kuin lapsi äidin rinnoista,

Niin vahvistuu hän Sinusta

Ja kasvaa hyvyytehen.

Min hyvää, pyhää, oikeaa,

Sen lapset Isäst' ammentaa,

Hän yksin nostaa meitä.

Hän korjaa vajavuutemme,

Hän täyttää varrenmittamme,

Ei kesken työtään heitä.

Oi, Herra, suurin kuningas,

Suot meille voimas, kunnias,

Suot armost' autuutesi!

Ken Sinua ei rakastais,

Ken mainettas ei kuuluttais

Ja rientäis rinnoillesi!

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 53 / 453 题