»Tietysti hän panee rahat takaisin jykevään arkkuun, Fusi. Kirkko
tarvitsee rahansa, senhän te tiedätte», hän sanoi ystävällisesti
laskien kätensä kookkaan miehen rinnalle. Hän kääntyi mennäksensä.
»Tietysti», hän lisäsi, »ei teidän tarvitse pelätä, että minä antaisin
hänet ilmi.»
Fusi katsoi epäröiden Calebiin ymmärtämättä oikein, mistä oli kysymys.
Sitten puna kohosi hänen kasvoilleen. Hän puristi suuren kätensä
nyrkkiin ja hyökkäsi Calebia kohti.
»Malttakaa mielenne, Fusi, malttakaa mielenne», Caleb pilkkasi.
»Kurkistakaa ensin suureen arkkuun. Ja asiasta toiseen, kun olette
halukas sopimaan kanssani tuon metsäpalstan hinnasta, joka pistäiksen
heinäniittyjeni väliin, niin ilmoittakaa minulle. Mitä pikemmin, sitä
parempi.»
Hän nousi rattaille ja ajoi tiehensä.