Esipuhe.
Sen jälkeen kuin prof. A. Ahlqvist'in "Uusi suomalainen lukemisto"
painosta annettiin on suomalaisen kirjallisuuden kaikilla aloilla ja
varsinkin kaunokirjallisuuden alalla ilmestynyt useita eteviä
kirjailijoita, jotka mainitussa lukemistossa tietysti eivät ole voineet
tulla edustetuiksi. Sen ohessa on suomenkielikin viime vuosikymmenien
kuluessa kehittymistään kehittynyt ja rikastunut; kielensä puolesta
mallikelpoisemman suomalaisen lukemiston tarve on sentähden jo kauan
ollut tunnustettu. Nämät seikat ovatkin olleet päävaikuttimina tämän
lukemiston toimittamiseen ja sen sisällyksen määränneet. -- Etupäässä
olen tähän ottanut -- enimmäkseen oman käden oikeudella, joka asian
hyvän tarkoituksen vuoksi suotakoon anteeksi -- uudemman
kaunokirjallisuutemme tuotteita, joissa kieli on reipasta ja sujuvaa,
ja jotka sisällyksensä puolesta voinevat pitää oppilaiden mieliä
vireillä; vieraskielisen lukemiston suhteen -- tämä on näet aiottu
etupäässä ruotsinkielisiä koulujamme varten -- on nim. ajatukseni se,
että sen ennen kaikkea tulee olla kielensä puolesta uusimman
kehityskannan mukainen ja sisällykseensä nähden huvittava ja
helppotajuinen; totisemmat aineet jääkööt äidinkielellä opetettaviksi.
Saadakseni oikeinkirjotuksen lukemistossa kauttaaltaan yhtäläiseksi
olen muutamissa kohden rohjennut muutella jonkun kirjailijan omaa
kirjotustapaa; viimmeisessä (4:ssä) jaksossa olen kumminkin säilyttänyt
kunkin kirjailijan omituisen oikeinkirjotuksen, pitäen suotavana ja
tarpeellisenakin, että oppilaat korkeammalla asteella tutustuvat
toisenkinlaisiin käytännössä oleviin sanamuotoihin, jommoisia muuta
suomalaista kirjallisuutta lukiessa voi sattua heidän eteensä.
Lauserakennuksenkin suhteen on yhtäläisyyden saavuttamiseksi ja joskus
muustakin syystä paikoittain joku pienempi muutos ollut tarpeen. --
Sisällykseen olen ainoastaan ani harvoin ja varovalla kädellä koskenut,
kun se esim. jossakin kohden muuten olisi saattanut lukijain
hienotuntoisuutta loukata.
Sanastosta [ei tässä mukana] mainittakoon, että siihen -- sanakirjoissa
tähän asti yleisen tavan mukaan -- olen ottanut nominein _nominativi_-
ja _genetivi-muodot_, verbeistä taas _presensin 1 persoonan_ ja _1
infinitivin_, joka ei kumminkaan estä opettajaa sanoja kysellessään
vaatimasta muidenkin omituisempien muotojen, nk. yksikön _partitivin,
illativin_ ja monikon _genetivin_ sekä verbien _optativin_ tuntemista
ja luettelemista. -- Yleensä olen ottanut sanastoon lukemistossa
löytyvät johdannaiset ja yhdysperäisetkin sanat; vaan 3:sta jaksosta
alkaen olen jättänyt ottamatta semmoiset yhdysperäiset, joiden
yhdysosat semmoisinaan jo ennestään löytyvät sanastosta ja jotka
yhdysperäisinä eivät ole saaneet mitään erikoismerkitystä, esim.
kirkkomatka, tiedemies y.m. -- Lukemiston loppuun liitetystä lehtori K.
Raition tekemästä suomalaisen kirjallisuuden historiasta, joka voitanee
korkeimmalla luokalla ottaa läksyttäin suomenkielen suullista
harjotusta varten luettavaksi, ovat tavallisimpien johtopäätteiden
kautta syntyneet sanat niinikään jäänet sanastoon ottamatta, kun
alkusana sanaston avulla voidaan saada selville.
Lopuksi käytän tätä tilaisuutta lausuakseni suurimmat kiitokseni
kaikille niille, jotka neuvoillaan ja toimillaan ovat minua tämän
lukemiston toimittamisessa auttaneet.
Helsingissä, elok. 25 p. 1889.
_Knut Cannelin_.