Te pelkäätte, serkku, että nuo oikulliset olennot, milloin hyvät,
milloin pahat, nuoret ja vanhat, miten vain mielitte, nuo olennot,
jotka vallitsevat luontoa ja näyttävät aina olevan siihen
häipymäisillään, eivät suostukaan tyydyttämään uteliaisuuttamme,
vaan liukuvat käsistämme juuri kun luulemme ne tavoittavamme.
He ovat kuunsäteestä kudotut. Vain lehväin kahahdus ilmaisee heidän
ohihuiskahduksensa ja heidän äänensä sulaa suihku- lähteitten solinaan.
Jos uskaltaa tarttua heidän kultahamosensa helmaan, niin käteen jää
vain kourallinen kuivia lehtiä. Minä en ole niin jumalaton, että
lähtisin heitä takaa-ajamaan. Heidän pelkkä nimensä ilmaiskoon meille
heidän olemuksensa salaisuuden.
Haltijattaren nimi on ranskaksi fée, italiaksi jata, espanjaksi hada,
portugalin- ja provensalinkielillä fada ja fade; fadette siinä
berryläismurteessa, jonka George Sand teki kuuluisaksi: se johtuu
latinan fatum sanasta, joka merkitsee kohtaloa. Haltijattaret ovat
tuloksena mitä suloisimmasta ja mitä surullisimmasta, kaikkein
tutunomaisimmasta ja kaikkein yleisimmästä inhimillisen elämän
käsittämisestä. Haltijattaret ovat meidän kohtaloitamme. Naisen hahmo
sopii hyvin kohtalolle, joka on oikullinen, viekoitteleva, petollinen,
täynnä viehätystä, levottomuutta ja vaaroja. Totisesti on meillä
jokaisella äitikumminamme haltijatar, joka kätkyemme yli kumartuneena
jakaa meille lahjoja, onnekkaita ja tuhoisia, jotka säilytämme halki
elämän. Tarkastelkaa ihmisiä, kysykää itseltänne, mitä he ovat, mikä
heidät luo ja mitä he saavat aikaan, niin huomaatte, että heidän
onnellisen tai turmiokkaan olemassaolonsa ylimpänä lakina on
haltijatar. Claudiuksesta pidetään, koska hän laulaa hyvin; hän laulaa
hyvin, koska hänen äänijänteensä ovat sopusointuisesti sommitellut.
Kuka ne on niin järjestänyt Claudiuksen kurkkuun? Haltijatar. Miksi
kuninkaan tytär loukkasi itsensä eukon kehrävarteen? Siksi että hän
oli vilkas, hieman vallatonkin... ja siksi että haltijatarten määräys
niin sääsi.
Niin vastaa meille satu, ja inhimillinen viisaus ei pääse tuota
vastausta kauemmaksi. Miksi, serkkuseni, te olette kaunis, henkevä ja
hyvä? Siksi, että eräs haltijatar on suonut teille hyvyyttä, toinen
henkevyyttä ja kolmas suloa. Heidän tahtonsa on tapahtunut.
Salaperäinen risti-äiti määrää syntyessämme elämämme kaikki teot ja
kaikki ajatukset, ja me olemme onnelliset vain mikäli hän niin tahtoo.
Vapaus on haavetta ja haltijatar on ilmeinen totuus. -- Ystäväni, hyve,
samoinkuin pahekin, on välttämättömyys, jota ei käy väistäminen...
Älkää väittäkö vastaan! Hyveen kauneus pysyy samana ja hyve ansaitsee
yhtä paljon kunnioitustamme, vaikka onkin epätahallinen.
Me emme rakasta sitä hintaa, minkä hyvyys maksaa, vaan sitä hyvää,
minkä se aiheuttaa.
Kauniit ajatukset ovat lähtöisin kauniista sieluista, jotka levittävät
omaa olemustansa niinkuin kukat haihduttavat olemuksensa osasia
tuoksuina. Jalo sielu ei voi henkiä muuta kuin jaloutta, samoinkuin
ruusu ei voi tuoksua muulta kuin ruusulta. Niin ovat haltijattaret
tahtoneet. Kiittäkää heitä, serkkuseni.