He olivat viattomat ja niinmuodoin vailla moraalia... Älkää väittäkö
vastaan, serkku, siveellinen turmelus se vasta antaa moraalille
olemisen oikeuden, samoinkuin väkivalta tekee välttämättömäksi lain.
Kuninkaan tytärtänsä kohtaan tuntema tunne, jota perintä tieto ja
Perrault ovat hartaan vilpittömästi kunnioittaneet, todistaa sadun
korkeata ikää sijoittaen sen aina Ariadnen patriarkaalisten heimojen
aikoihin. Näissä viattomissa paimenperheissä ei sukurutsausta ollenkaan
kammoksuttu; isän nimenä oli "se, joka suojelee", veljen nimenä "se,
joka auttaa", sisaren "se, joka lohduttaa", tyttären "se, joka lypsää
lehmät", puolisoa nimitettiin "väkeväksi". Nämä auringonmaan
härkäpaimenet eivät olleet lainkaan keksineet häveliäisyyttä. Heidän
keskuudessaan nainen oli vailla salaperäisyyttä ja niinmuodoin
vaaraton. Patriarkan tahto oli ainoa laki, joka salli miehen tuoda
itselleen puolison kahden valkoisen härän vetämissä vankkureissa, tai
kielsi sen häneltä. Jos isän ja tyttären liitto olojen pakosta olikin
harvinainen, ei sitä kuitenkaan moitittu. Aasinnahan isä ei synnyttänyt
mitään pahennusta. Pahennus on luonteenomainen sivistyneille
yhdyskunnille, joiden kalleimpien huvitusten joukkoon se kuuluu.