Eipä kyllä, mutta häviää loppukin yksimielisyys... kun se muutenkin on
jo niin ja näin...
KAARLO katkerasti.
Siitä ei enää kannata puhua meidän keskuudessamme — (hänen leukansa
vapisee niin, että on vaikea lausua sanoja; hän tekee kärsimättömän
liikkeen ja sanoo tuimasti.) — Sehän nyt on helvetti, ettei osaa puhua!
— (Hitaasti.) — Niin, täällä levitetään toinen toistaan perättömämpiä
huhuja ja kaikki uskotaan... Mestarin apurit levittivät äskenkin
asemalla tietoa, että 150 miestä myöhästyi junasta, mutta ne tulevat
aamujunassa toisen vielä suuremman joukon kanssa. Sentähden pitäisi
lakko ehdottomasti lopettaa, jotta edes osa entisistä työläisistä saisi
vielä jäädä työhön.
KORPI huoahtaen hiljaa, katkerasti.
Niin, sehän on yksi niitä tavallisia keinoja joilla koetetaan rikkoa
työläisten yksimielisyyttä. No, mitä muuta ne siellä levittävät?
KAARLO sisäisestä katkeruudesta kuohuen.
Kas, kun olin unohtaa erään tärkeän uutisen! Ajatelkaa, että tuo
Korpi on itse kuluttanut kaikki lakkolaisille tulleet avustusrahat...
herkutellut kotona, kun toiset kärsivät nälkää...
KORPI nousee kalveten seisomaan ja tuijottaa tyrmistyneenä puhujaa ja
taas toisia; vihdoin kysyy kolealla, hillityllä äänellä.
Vai niin? Kuka on sanonut niin?