ALPPIKUKKULA

Eilen viel' oli ruskea pää, kuin kutrit on armaan,

kaukaa jonk' ihanuus vienona viittoelee.

Huippusi valkea varhain nyt hopeaisena hohtaa:

loi lumet kiireelles myrskyten ylläsi yö.

Nuoruus — vanhuuteen elo, ah, sen niin liki liittää

kuin uni häilyvä vain eilispäivähän tään.

Runoja(#79043) · 第 103 / 173 题