Illan loistett' ihaellen
menin metsään vihantaan.
Kallioita kaiutellen
Damon soitti huiluaan:
laa-la-lei!
Ah, mua sylissään hän siellä
helli sulosuuteloin.
Pyysin: soita, soita vielä!
Soitti armas poika noin:
laa-la-lei!
Pois on multa teille tuulen
rauha, riemu rientänyt,
yhä korvissani kuulen
soiton tuon ma soivan nyt:
laa-la-ralla-lei!